Nämä ovat niin hupaisia mönkijöitä ja äänimaailma on vaihtelevaa. Tyytyväistä yninää, kiljahtelua.
Venyttelevät ja samalla kuuluu vinkunaa, äheltelyä.
Mukavin ääni on sellainen kurkkukurnutus.
Väriä on alkanut ilmestyä kuonoon, kirsuun, tassunpohjiin, kintereisiin. Vaaleimmille ilmestyy väriä ja nämä tummimmat näyttävät vaalenevan. Mielenkiintoista on seurata ja mikä sitten on lopputulos. Pihka itse on aika tumma ja Väinö-isälläkin on hyvä pigmentti.
Muutama laatikkokuva viikon ikäisenä. Illalla koetan kuvata enemmän.




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti